Sus dei,

Lahdimme Emilien kanssa pois merelta Kambodzan takamaille, kylmille, tuulisille, jumalten hylkaamille maille.


Henkiolentoja ja alkuasukkaita.
Villia liikennetta.
Vanhoja kerjalaisia.
Hemmon tukasta repiva, noin satakymmenensenttinen, suurisuinen ja aanekas, mulkosilmainen apina.



Maailman parasta rapua khmeerijuoppojen kanssa.

Ja selvisimme takaisin.

 

Erinaisten tapahtumien seurauksena kamerasta havisi kaikki kuvat. Ei voi mitaan, otetaan uusia.

Asken kadulla tormatyn katalaani-Juanin huoneesta sain pedin Phnom Penhissa, mutta nyt riittaa Kambodza, huomenaamulla lahtee bussi Thaimaan rajalle. Kotiinpaluu on jo liian lahella, ikava ei ole ollut. Ne tuliaisetkin pitaisi viela ostaa... ehka jotain pienta Delhin lentokentalta!