Sawadikaap!

Taal taas uus perhe minulla, bungalowikylan bossi, Mama, otti omakseen :p
No ei nyt niin vakavasti perhe talla kertaa.
Mutta syon taalla vapaasti perheen kanssa kunnon matot. Kokkaavat joka paiva pari erilaista noin seitseman ruokalajin ateriaa. Mukavaa saada thaikkujen itselleen valmistamaa, mausteita pelkaamatonta ruokaa.
Kahden kauppa, maalaan Mamalle maalauksia. Han jopa saati jostain lisaa hyvia maalaustarvikkeita.

Taman hetken ongelma on korvatulehdus tai jotain. Kuulonmenetys, kuumetta, sarkya ja vasymysta. Kadun "nursing care unit" antoi korvatipat, ja vaitti etta paranee 3-5 paivassa. Ei uimista enaa. Pakko jaada tanne paratiisiin rentoutumaan, kun asiat Maman mestoilla toimii mukavan helposti. Viisumijuoksu Burman rajalle on tehtava, etta saan vahan lisa-aikaa. Laosiin sitten kun korva paranee.

Kamera jai nyt bungalowiin, mutta laitetaan vanhoja kuvia Nepalista, jotka eras Douglas juuri postitti sahkopostilaatikkooni.

Ammoisina aikoina tietylla Himalaisella nyppylalla.

Korjaus, kuvia ei enempaa nailla yhteyksilla tipu.

Paratiisi, 24.12.2012

Nyt on sitten stereotyyppisella paratiisisaarella elelty hetkinen. Maailmanloppu oli kaunis, bileet rannalla ja pimea, loputtoman kirkas tahtitaivas. Tahdenlentoja ja pimeassa upeasti vihreina hohtavia aaltoja.

Hyvaa joulua vaan!

Jou, 

Kavi niin hassusti, etta tormasin baarissa purjehdusopashenkiloon, joka oli napannut meista melovista kuvan. Naytti kuulemma erikoiselta touhulta, kun veneita ja laivoja suhasi ohitsemme molemmin puolin.

Ihoa karventaessa kohti autiosaarta.

                                                                   

Eilinen oli kylla tahanastisen reissuni pohjanoteeraus. 

Talla kertaa kalojen luona ilman syoma-aikeita.

Hemmo osaa nyt sukeltaa.

Moroo

Little Finland (Chalong), Thailand.

Taalla ei niin loputtomasti hirveasti turisteja, mutta he ovat suomalaisia (!)

Niin no mitas ihmetta. Tulin tanne vanhaa frendia Josea moikkaamaan. Jaba on nayttanyt vahan mestoja & mika Thaimaa onkaan. Ryyppaamaankin on pitkasta aikaa paassyt.

Bangkok oli vahan outo paikka saapua Nepalin jalkeen. Kaikki toimii kuin Suomessa. Kaupungilla on tosin rahaa torsattavaksi, ja autot ja tiet ovat uusia ja hyvakuntoisia. En juuri Thaimaasta selvittanyt muuta kuin paikalliset kaytostavat, loppu on tullut yllatyksina. Sahkotkin toimivat. Taaltapain Aasiaa loytyy myos: vessa, suihku, peili, patja, jatehuolto, yoelama, autotie ja liikennesaannot. Kaikki tama tuntui aluksi niin liioitellulta. Nyt alan jo tottua, mutta kylla Kaakkois-Aasiasta loydan viela perinteisiakin mestoja.

Bussimatkalla Bangkokista tanne tormasin Konstantiniin, jabaan, joka tuli tanne opettamaan leijasurffausta.
Olen heidan firman rannalla katoksen alla nukkunut nyt pari yota, erittain rento mesta. Moskiitojakaan ei kai ole.

Eilen kaytiin kahdella firman SUP:lla (melottava lauta) vastarannalla tunnin melomismatkan paassa, saarella, jota asuttavat vain lukuisat ravut. Loydettiin taydellinen ranta, jossa hengattiin ja seurailtiin erivarisiin kuoriin kotiutuneiden rapujen touhuja. Oli rapujen valtatie, vaittelevia rapuja, kiipeilevia ja hengailevia rapuja. Ruokaa ei tietenkaan alytty ottaa retkelle mukaan, ainoastaan harppuuna jolla olisi ehka voinut saada kalaa. Kalojen etsiminen snorklaamalla kirkkaissa vesissa oli kylla siistia.
Reissun tulos: nolla kalaa, ja kokonaisvaltainen katkaravunvarinen olemus. Saa oli pilvinen, eika reissun pitanyt aamutunteja kauempaa kestaa, joten jai aurinkovoit kayttamatta.

Tanaan pitaisi aloittaa kolmen paivan sukelluskurssi taydellisen palaneena. Typeraa, kivuliasta ja vain hieman huvittavaa.

Kuvia ei talla eraa ole.