torstai 15. marraskuuta 2012

Namaste!

Taal ollaan eletty landella. Kaikenlaista tapahtumaa koettu, ja meininkiin integroitu :P Mistakohan sita teille hyvat ihmiset kertoisi.

Joo, jengi ottanut todella avosylin vastaan tahan kulttuuriin ja opettanut paikallisille tavoille. Ihmiset ovat taalla kuin yhta suurta perhetta. Minutkin on nimetty perheenjaseneksi, ja nyt minulla on ensimmaiset siskot (Ishika & Goma), seka pikkuveli (Ram). Olonsa on saanut kokea niin kotoisaksi, kuin ei matkalla olisi laisinkaan. Olen asunut didin (isosisko) poikaystavan Abishekin perheen kanssa viime viikon, ja viettanyt festarielamaa  didin, bohinin ja bhain kanssa (isosisko, pikkusisko & pikkuveli). Oke?
Paivallinen didin, maman ja bohinin kanssa.

Nepalilainen kotiruoka on loistavaa, ja sita syodaan paljon (todella paljon).

Niin Abishekin kuin Dhakaalien perhe kokkaa huippusapuskaa!










Tikan maalausta siskoille. Vieressa minun bohini Goma.
Tihar, paikallinen iso festari (about joulu).

Sellaista siis vietettiin tama viikko. On laulettu ja tanssittu kylilla. Itse opettelin nepalilaisen laulun sanat, josta paikalliset ilahtuivat ja yllattyivat. Toimin meidan jengin laulunvetajana, tienattiin hyvat rahat.

Eilen oli sitten festarien paajuhla. Sita vietimme sisarusporukalla orpokodilla. Siskot maalasivat meille veljille tikat (tika), ja me palkitsimme siskot rahalahjuksin, Rahat voitin takaisin siskoilta loppuillan uhkapelisessioissa :D

Oli muuten hyvin hoidettu orpokoti, englanninopetuskin toiminut loistavasti. Bohini on sielta kotoisin.

Jeesh, jatin varmaan 80% mielikuvituksenne varaan jaarittelun pelossa. Ehka jai jotain myos sanomatta, miten olen tallaiseen tilanteeseen paatynyt. No, lyhyesti: tapaamani nepalilaiset ovat olleet loputtoman vieraanvaraisia.
Tihar rituaaleja. Oikealla puolellani Ram, minun nepalilainen bhai.

Ogeei, hyvat fiilikset taalla kesan lammossa, huomenna sitten hypataan kaveriporukalla Aasian korkein benjihyppy Himalajan vuoristomaisemissa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti